Vuokratyö herättää paljon kysymyksiä. Lähtökohtaisesti vuokratyöhön sovelletaan samoja pelisääntöjä kuin muihinkin työsuhteisiin. Vuokratyön erityispiirteet kuitenkin joskus hankaloittavat säännösten soveltamista.
Näihin kysymyksiin löytyy helposti vastaukset ERTOsta. Tähän osioon on koottu yleisimmät kysymykset ja vastaukset, joita vuokratyöalalla työskenteleviltä jäseniltä on ERTOon tullut. Osa kysymyksistä koskee nimenomaan vuokratyötä ja osa on yleisiä työelämän kysymyksiä. Nämä kysymykset ja vastaukset on koonnut ERTOn työsuhdeneuvonta, ERTOn työttömyyskassa ja TJS Opintokeskuksen Kehittämispäällikkö Sikke Leinikki
Jos sinulle tulee mieleen lisää kysymyksiä vuokratyöstä tai työelämästä ylipäätänsä, niin kirjoita niistä ERTOn asinatuntijoille leila.bruun@erto.fi tai jarmo.lahti@erto.fi . Mielenkiintoisimmat kysymykset lisätään tänne usein kysyttyä -osioon.
KYSYMYS 1.
Voidaanko vuokratyössä työsopimus tehdä määräajaksi sitoen työsuhteen kesto käyttäjäyrityksen tilaukseen?
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on ensisijainen työsopimuksen muoto. Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä vain silloin, kun siihen on perusteltu syy kuten työn luonne, sijaisuus tai muu näihin verrattava sekä muu yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä peruste. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, työsopimusta ei saa tehdä määräaikaisena.
Samat säännöt koskevat vuokratyövoimaa. Jos määräajan perusteena on käyttäjäyrityksen tilaus, on tarkasteltava työnantajan (vuokrayrityksen) tilannetta kokonaisuudessaan. Ratkaisevaa on, onko työnantajalla pysyvä työvoiman tarve. Käyttäjäyrityksen työvoimantarve ei ratkaise asiaa. Jos työnantajalla eli vuokrayrityksellä on pitkään jatkuva tilaus tai jatkuvasti muitakin tilauksia ja täten mahdollisuus tarjota työtä toisesta käyttäjäyrityksestä toisen tilauksen päätyttyä, ei työnantajalla ole oikeutta määräaikaisen työsopimuksen tekoon em. perusteella.
KYSYMYS 2.
Koskevatko työehtosopimukset myös vuokratyöntekijöitä?
Yrityksen toimiala määrää yleensä noudatettavan työehtosopimuksen (TES). Lähtökohdaksi otetaan siis työnantajan (vuokrayrityksen) toimiala. Jos jokin TES sitoo työnantajaa, on sen noudatettava tätä myös vuokratyöntekijöihin, ellei kyseisen TES:n soveltamispiiristä muuta johdu.
Jos olet työssä vuokrayrityksen omassa toimistossa, ammattiliittosi on ERTO ja sinuun sovelletaan Henkilöstöpalvelualan työehtosopimusta. Se on yleissitova työehtosopimus.
Jos olet vuokratyössä taloushallinto-, tietojenkäsittely- tai toimistotehtävissä, ammattiliittosi on ERTO ja työsuhteessasi sovelletaan Henkilöstöpalvelualan työehtopimusta.
Jos olet vuokratyössä, mutta muulla toimialalla kuin edellä mainittu taloushallinto-, tietojenkäsittely- tai toimistotehtävät, noudatettava työehtosopimus määräytyy sen mukaan, sitooko vuokrayritystä työehtosopimus vai noudatetaanko käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. Jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole, työsuhteesi ehdot määräytyvät työlainsäädännön ja työsopimuksesi pohjalta.
KYSYMYS 3.
Mitä tarkoitetaan niin sanotulla ”nollasopimuksella”?
Puhuttaessa nollasopimuksesta tarkoitetaan yleensä työsopimusta, jossa työajaksi on määritelty minimiksi nolla tuntia määrätyssä ajassa. (Esimerkkejä ovat 0-40 h/vko ja 0-80 h/kk.) Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei työnantajalla ole työsopimuksen mukaista velvollisuutta tarjota työntekijälle välttämättä yhtään työtunteja, eikä täten palkanmaksuvelvollisuutta tällaisilta ajoilta. Kyseisenlaisen sopimuksen kanssa kannattaa olla hyvin varovainen em. syystä. Työnantajan kanssa kannattaa aina, jos mahdollista, sopia edes tietyntasoinen minimituntimäärä työsopimukseen, jolloin palkkaa on maksettava vähintään minimituntimäärältä, vaikka työtunteja ei työnantajasta johtuen olisi tarjolla.
KYSYMYS 3.
Onko työnantajan noudatettava jotain järjestystä tai vastaavia sääntöjä irtisanoessaan työntekijöitä?
Lainsäädäntömme ei tunne irtisanomisjärjestystä. Kuitenkin irtisanomistilanteessa työnantajan on noudatettava työlainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajalla on oikeus kohdistaa irtisanomiset itse valitsemiinsa työntekijöihin, huomioimatta esimerkiksi työsuhteiden pituuksia. Lain vastaiseksi irtisanottavien henkilöiden valinnan tekee se, jos valinnassa käytetään syrjiviä perusteita, kuten sukupuolta, ikää tai raskautta. Esimerkiksi pätevyys ja koulutus ovat puolestaan hyväksyttäviä vastasyitä.
KYSYMYS 4.
Onko minulla oikeus lomarahaan?
Lomaraha on erotettava käsitteenä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, jotka perustuvat vuosilomalakiin. Oikeus lomarahaan perustuu puolestaan sovellettavaan työehtosopimukseen, työpaikan vakiintuneeseen käytäntöön tai työsopimukseen. Ilman tällaista perustetta työntekijällä ei täten ole oikeutta lomarahaan. Pääsääntöisesti lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta. Lomarahan edellytykset ja maksuajankohta riippuvat siitä, miten asiasta on sovittu.
KYSYMYS 5.
Onko minulla oikeus saada ylityökorvauksia?
Ylityötunneista maksetaan aina korotettua palkkaa. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta tunnilta tulee työaikalain mukaan maksaa 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. ”Normaalissa” työaikamuodossa rajat ovat 8 tuntia (50 %) ja 10 tuntia (100 %) päivässä.
Em. perussääntöä koskee kuitenkin monta täsmennystä. Ensinnäkin on muistettava, että ylityön on tapahduttava työnantajan aloitteesta. Jos työntekijä jää itsenäisesti, ilman työnantajan hyväksyntää, edellytystä tai sopimusta, tekemään ylityötä, voi työnantaja kiistää velvollisuutensa korvauksiin. Liukuman puitteissa tehty työ ei liioin ole korotusosaan oikeuttavaa ylityötä, ellei toisin ole erikseen sovittu. Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa aina varmistaa erikseen työnantajalta, edellyttääkö hän ylitöiden tekemistä.
Jaksotyötä koskevat lisäksi erilaiset säännöt, joissa ylityörajat voivat poiketa aiemmin esitetystä. Näistä sovitaan työehtosopimuksissa. Jos työaika on määritelty keskimääräiseksi, on ylityön rajana sovitun työvuoron pituus, ellei muusta ole sovittu. Näissä tilanteissa kannattaa tarkistaa asia työehtosopimuksesta, työsopimuksesta tai työnantajalta.
KYSYMYS 6.
Kannattaako minun ryhtyä yrittäjäksi vai tehdä tarvittaessa töihin kutsuttavan työsopimus?
Osoittaaksesi olevasi uskottava yrittäjä, sinulla täytyy olla useampia kuin yksi työnantaja. Jos suunnittelet tekeväsi työnantajan tarpeen mukaan töitä vain yhdelle työnantajalle, kannattaa tehdä työnantajan kanssa tarvittaessa töihin kutsuttavan työsopimus.
Tarvittaessa töihin kutsuttavan työsopimuksessa osapuolet, työntekopaikka, palkka ja palkanmaksu ja muut työehdot voidaan sopia kuten määräaikaisessa työsopimuksessa. Lisäksi sovitaan työsopimusten voimassaolosta esimerkiksi näin:
Kukin tarvittaessa töihin kutsuttavan henkilön kanssa sovittava työkerta muodostaa oman määräaikaisen työsopimuksen. Määräaikaisuuden perusteena on ruuhkahuippujen tasoittaminen ja työntekijän oma tahto.
Koska työnantajan tulee maksaa varallaolokorvausta, mikäli työntekijällä on velvollisuus ottaa vastaa tarjottu työtehtävä, sovitaan yleensä myös, että työntekijällä ei ole velvollisuutta ottaa vastaa tarjottua työtehtävää.
Jos tarvittaessa töihin kutsuttavan kanssa tehdään toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, siihen määritellään viikkotyöaika (0 - 40 h viikossa).
KYSYMYS 7.
Miten saan pidettyä lomaa?
Myös määräaikaisessa työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan. Alle vuoden työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta. Yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu 2,5 päivää kuukautta kohti. Täyteen vuosilomaan vaaditaan puolentoista vuoden työsuhde. Alle vuoden työsuhteessa olleille lomaa kertyy vielä vähemmän kuin pidempään työskennelleelle. Tulevaa vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. välisenä aikana. Ajanjaksoa kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi. Koska määräaikaiset työsuhteet päättyvät usein muulloin, kuin kesäloma-aikana, työsuhteen päättyessä pitämättä jäänyttä lomaa vastaava lomapalkka maksetaan usein rahana (lomakorvaus). Tällöin määräaikaisen työtekijän on vaikeampi järjestää itselleen lomaa. Siksi ammattiliitot ovat ehdottaneet vuosilomapankin perustamista. Vuosilomapankin idea on, että pätkätyöläinen voisi kerryttää lomapäiviä esimerkiksi erilliseen rahastoon. Vapaat olisi oikeus käyttää, vaikka työnantaja vaihtuisi.
Nykyisen vuosilomalain mukaan lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneestä lomasta 24 päivää, eli kesäloma, on annettava lomakautena 2.5.–30.9. Muu osa lomasta (talviloma) on annettava ennen seuraavan lomakauden alkua. Loman ajankohdasta voidaan myös sopia toisin vuosilomalain sallimissa rajoissa. Yhteen lomaviikkoon kuluu kuusi lomapäivää (ma–la). Laskentakäytäntöjä uudistetaan parhaillaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 18 päivää ylittävän loman osan pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on aina oikeus siirtää vuosilomastaan kuusi päivää pidettäväksi säästövapaana. Sen sijaan yli kuusi päivää lomastaan työntekijä saa siirtää säästövapaaksi vain, jos siitä ei aiheudu työnantajan toiminnalle vakavaa haittaa. Ellei säästövapaan pitämisestä voida sopia saa työntekijä etukäteen ilmoittamalla määrätä milloin hän pitää säästetyt vapaansa. Vuosiloman ajalta maksetaan normaali palkka.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu lisäksi joko ennen lomaa tai sen jälkeen maksettavasta lomarahasta. Lomaraha on yleensä 50 prosenttia loma-ajan palkasta. Vain harvoina päivinä työskentelevillä osa-aikaisilla työtekijöillä on halutessaan oikeus saada lomaa vastaavaa vapaata, jonka ajalta maksetaan työssäoloajalta maksetuista palkoista laskettu korvaus.
KYSYMYS 8.
Voiko määräaikaisen työsuhteen irtisanoa?
Määräaikainen työsuhde päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Työnantajan ei tarvitse irtisanoa työnsuhdetta. Määräaikainen työsopimus sitoo molempia osapuolia koko määräaikaisuuden ajan, ellei työsopimukseen ole kirjattu irtisanomisehtoa. Voit siis itse irtisanoa työsuhteesi vain, jos työsopimuksessasi on irtisanomispykälä. Kun teet työsopimusta, varmista, että tämä löytyy työsopimuksesta. Poikkeuksena kuitenkin on, että sekä työntekijä että työnantaja voivat irtisanoa määräaikaisen virkasuhteen.
Määräaikainen työsopimus voidaan purkaa, jos työntekijä rikkoo työsopimusta tai lakia tai toimii moitittavasti sopimusneuvotteluissa (esimerkiksi johtaa työnantajaa harhaan) tai esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai rikkoo kilpailevan toiminnan kieltoa törkeällä tavalla. Määräaikaista työsuhdetta ei voi purkaa tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla.
Työntekijä puolestaan voi purkaa työsuhteen:
· jos työnantaja rikkoo työsopimusta tai lakia, tai
· jos työntekijää törkeästi loukataan työpaikalla,
· jos työnantaja toimii moitittavasti sopimusneuvottelussa,
· jos palkkaa ei makseta sopimuksen mukaisesti tai
· työntekijälle ei anneta riittävästi töitä.
Koeajan kuluessa työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin. Jos työntekijä, määräaikainenkin, on poissa töistä seitsemän päivää ilmoittamatta pätevää syytä, työnantaja voi pitää työsopimusta purkautuneena
KYSYMYS 9.
Miten voin kerryttää osaamista pätkätyössä?
Aloita selvittämällä huolella, mitä haluat tehdä. Kun tavoitteet ovat selvillä, on sinun helpompi hankkia kokemusta ja koulutusta juuri haluamaltasi alalta ja verkostoitua.
Oman osaamisen tunteminen ja osaamisen tunnustamisen hankkiminen on urahallinnan perusta. Osaaminen on sitä, mitä tarvitaan, jotta saa työssään tuloksia aikaan. Osaamista voi hankkia opiskelun, työnteon, harrastusten tai yleensä elämänkokemuksen kautta. Joskus osaaminen on sidoksissa henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten paineensietokykyyn tai riskinottohaluun. Tutkaile siis itseäsi rehellisesti, mutta arvostavasti.
Osaamisellesi saat tunnustusta toimintaympäristöstäsi, koska osaamisesi kuvaa sitä, miten olet käytännössä toiminut. Voit kirjata tai todentaa osaamistasi vertaiskeskusteluissa kollegoiden kanssa, voit tallentaa asiakaspalautteita, muistioita tai esimerkkitapauksia, pyytää (kirjallista) palautetta työkavereilta, esimiehiltä, harrastusseuran jäseniltä, yhteistyökumppaneilta ja voit ideoida lisää osaamisen dokumentoinnin tapoja itse. Osaamisen dokumentointi on tärkeää, sillä yhä suurempi osa palkastasi on sidoksissa osaamiseesi.
Osaamista voi luokitella eri tavoin, mutta luokittelu sinänsä ei ole tavoite. Luokittelu on apuväline. Kun opettelet käyttämään yhtä luokittelujärjestelmää, pystyt siirtämään osaamisesi myös kulloisenkin työnantajan luokittelujärjestelmiin.
KYSYMYS 10.
Miten estän uupumisen?
Uupumista estät parhaiten elpymällä työn rasituksista päivittäinen. Myös työ itsessään tarjoaa elpymisen edellytyksiä: taitojen ja tulojen kasvu lisää elämänhallintaa ja tarjoaa mahdollisuuden ammatti-identiteetin luomiseen. Ammatillinen identiteetti suojaa uupumiselta, koska siihen liittyy kokonaisvaltainen kokemus itsestä osaajana ja omien ammatillisten mahdollisuuksien hahmottaminen. Tällöin tulevaisuuden voi ajatella valoisana ja positiivinen odote antaa voimia. Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittyminen motivoi, antaa oppimisen ja osaamisen ilon kokemuksia ja suojelee uupumiselta.
Jos kuitenkin huomaat tuntevasi poikkeavaa uupumusta, kärsit toistuvasti univajeesta, telot itseäsi eli olet poikkeuksellisen kömpelö toimissasi tai huomaat käyneesi huonomuistiseksi, terästäydy. Myös poikkeava syöminen tai nautinnonhalu, sairastelu, luonteen muutos tai vyötärön leviäminen voivat viestiä uupumisen uhasta. Joillakin voi esiintyä näköhäiriöitä. Rentoudu ajoissa, nauti ystävien seurasta ja liikunnasta ja huolehdi elpymisestä. Jos alat suhtautua kyynisesti työhön ja elämään, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisten puheille.
Työyhteisö ja esimiehesi voivat ehkäistä uupumistasi määrittelemällä työtehtäväsi selkeästi ja kertomalla niiden merkityksen koko työyhteisön kannalta, antamalla mahdollisuuksia suunnitella työ ja välttämällä työn toistuvia keskeytyksiä ja kiireellisyysjärjestysten muutoksia. Terve työyhteisö myös noudattaa työaikoja ja antaa myös pätkätyöläiselle mahdollisuuden kieltäytyä uusista tehtävistä, mikäli työaika ei riitä niiden suorittamiseen olemassa olevien ohella. Hyvä työilmapiiri auttaa tasapuolisesti kaikkia jaksamaan.
KYSYMYS 11.
Mitä voin vaatia esimieheltäni?
Sinulla on oikeus samoihin työehtoihin kuin muilla sekä oikeus kunnolliseen perehdyttämiseen, selkeästi määriteltyihin työtehtäviin, työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisiin työaikoihin ja siihen, että voit hoitaa työtehtäväsi työajalla. Sinulla on myös oikeus osallistua organisaation kehittämiseen ja päätöksentekoon etenkin siltä osin, kun ne liittyvät työtehtäviesi hoitoon.
Oikeudenmukainen, asiallinen kohtelu sekä esimieheltä että työkavereilta ovat nekin myös pätkätyöläisen oikeuksia. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu myös se, että työtehtäviesi ohella myös vastuusi on määritelty: näin et joudu vastaamaan muiden aiheuttamista aikatauluongelmista tai virheistä. Oikeudenmukaisuutta on palkkioiden, rangaistusten, tehtävien ja velvollisuuksien jakaminen tasapuolisesti kaikille samoilla perusteilla. Päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen kuuluvat organisaation päätöksenteon menettelytavat ja prosessit ja kohtelun oikeudenmukaisuutta on se, miten esimies kohtelee työntekijöitä perustellessaan tehtyjä päätöksiä ja tiedottaessaan asioista. Esimiehen tulee siis kohdella kaikkia samalla tavalla samassa tilanteessa.
KYSYMYS 12.
Ketä kutsutaan henkilöstön edustajiksi?
Henkilöstön edustajaksi sanotaan luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja muita yhteistoimintatehtäviin osallistuvia, organisaation henkilöstöä edustavia ihmisiä. Heidät valitaan joko työehtosopimuksen tai työsopimuslain perusteella. Henkilöstön edustaja on velvoitettu noudattamaan määräyksiä, sopimuksia, esimiesten määräyksiä ja muista palvelussuhteesta johtuvia velvoitteita. Heillä on myös mahdollisuus edetä ammatissaan ja mahdollisuus osallistua henkilöstön edustamistehtäväänsä tukeviin koulutuksiin. Heitä ei saa asettaa muita huonompaan asemaan, eikä heitä saa syrjiä tai painostaa. Heillä on oikeus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautusta palvelussuhteeseensa kuuluvien tehtäviensä hoitamisesta. Henkilöstön edustajien yhteistoiminta -tehtäviinsä käyttämä aika luetaan heille työajaksi. Heillä on myös oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tiedot siten kuin siitä on säädetty tai sovittu.
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työsuojelutoimikunnassa. Työsuojeluvaltuutettu on valittava toimipaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää.
Voit kääntyä luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen, jos ongelmia ilmaantuu. He edustavat myös määräaikaisia, järjestäytyneitä työntekijöitä.